Mikä yliopistossa yllätti mut?

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

mikä yllätti yliopisto-opinnoissa psykologia yliopisto blogi
Toinen yliopistovuoteni Jyväskylässä on jo hyvässä vauhdissa. Ehkä minäkin nyt hiljalleen olen ymmärtänyt opintojeni rakenteiden salat. Tottakai luomme asioista ennakkokäsityksiä mielikuviemme ja ympäristöstämme tihkuvan informaation perusteella. Tällaisen kuvan olin tietysti maalannut myös yliopistossa opiskelusta ja loppujen lopuksi sain myös hieman yllättyä asian todellisesta laidasta.

Onko yliopistossa opiskelu rankka? Sekö minut yllätti? Ei, päin vastoin. Olen usein jopa sanonut, että mielestäni lukion opinnot vaativat enemmän. Toki tehtävien määrä (tai lähinnä pituus) on  yliopistossa moninkertainen, mutta mulle juuri itsenäinen ja kirjoittamispainotteinen työskentely ovat olleet niitä juttuja, jotka hoidan helposti ja nopeasti. Avoimen yliopiston opintojen takia tiesin mitä odottaa  (lue postaukset mun avoimen yliopiston opinnoista & ensimmäisen yliopistovuoden opinnoista). Suurin ylläri sen sijaan oli...

Tyhjä lukujärjestys ja vähäinen kontaktiopetus  - Tottakai tiesin, että yliopistossa opiskelu on pitkälti itsenäistä ja opetus painottuu läsnäolopakottomiin luentoihin. En kuitenkaan olisi ikinä arvannut, että mun lukujärjestyksessä saattaa olla parhaimmillaan vain se yksi luento viikossa. Tottakai lukujärjestyksen muodostuminen on ala-, vuosiluokka ja valintakohtaista. Mun opintojen suorittaminen tapahtui viime vuonna pääosin netissä. Ja tästähän se riemu repesi. Kuten tästä postauksesta näette, mulle kertyi ihan hyvä määrä opintoja ensimmäiseltä vuodeltani. Samaan aikaan koin valtavan huonoa omatuntoa siitä, etten muka juurikaan tehnyt mitään ja vietin aikaa enemmän kotona kuin yliopistolla - vaikkakin opiskelin kotoa tietokone sauhuten (kirjaimellisesti mun läppärin näyttö roikkui johtojen varassa jo syksyllä). Tänä syksynä mulla on huomattavasti enemmän kontaktiopetusta, mutta siitäkin huolimatta suurin osa opinnoista on  sitä kuuluisaa yksinäistä puurtamista. Olen päässyt irti huonosta omatunnosta, tottunut, mutta melkoisen ulkospäinsuuntautuneena ihmisenä joudun purkamaan sosiaalista energiaani aivan muualle kuin koulupäivien aikaiseen kanssakäymiseen. 

jyväskylän yliopsto psykologian opiskelija blogi
Positiivisesti yllätyin myös siitä, että yliopisto-opinnoissa voi oikeasti edetä hyvin pitkälti omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Muistan, että lukiossakin jo hehkutettiin sitä, että opinnoissa on paljon valinnaisuutta. No jaa. Toki yliopistossakin tutkintoon on määritelty pakolliset kurssit ja opastettu polku, jota pitkin vuodet etenevät. Sivuaineiden ja muiden vapaiden kurssien kanssa oma autonomia kuitenkin kukoistaa. Mä oon tänä vuonna opiskellut muun muassa markkinointia ja yrittäjyyttä, eli poikennut reitiltä tutkimaan vähän muitakin mielenkiinnon kohteita. Ja tämä jos mikä pitää motivaation korkealla! 

Onko muut korkeakouluopiskelijat yllättyneet samoista jutuista? Entä onko sulla yliopistoon hakevalla tarkentavia kysymyksiä aiheeseen liittyen?

P.s. postauksen haalarimerkit saatu täältä: https://www.haalarimerkitverkosta.fi/. Katso instagramistani @jjjuliaeveliina aiheeseen liittyvä arvonta.

7 kommenttia

  1. Kiva kuulla, millaista opiskelu on käytännössä. Osaatko sanoa eroaako Jyväskylässä maisterivaiheen opiskelu paljoa kandivaiheen opinnoista läsnäolon suhteen? Olen hakemassa maisteriopintoihin ensi vuonna ja Jyväskylässä käsittääkseni saisin siirtyä suoraan maisteriin vanhan tutkinnon ja valmiiden aineopintojen johdosta (jos siihenkin ei tule muutoksia). Jyväskylän koulutusohjelma on mielenkiintoinen, mutten haluaisi kokonaan muuttaa toiselle paikkakunnalle. Ravaaminenkaan ei kyllä minua haittaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, tää menikin ekaksi ihan väärään kohtaan: Kiitos kommentista! Toki maisterivaiheessa on tärkeitä ja läsnäoloa vaativia opintoja, mutta arvelen että melko samaan tyyliin kuin muutenkin, eli ei päivittäistä läsnäoloa. Tiedän tosi monia jotka suorittaa maisterivaihetta esim Helsingissä tai Tampereella asuen. Opintojen loppuvaihessa tietysti harjoittelukin vie sen 5 kuukautta ja sen voi suorittaa missä vain. Ehdottomasti suosittelen Jyväskylän yliopistoa!

      Poista
  2. Uuu kuulostaa kyllä ihan mahtavalta! Itse tosin olen sellainen yksinäinen susi -tyyppi, mutta itsenäisen opiskelun rinnalla täytyy myös muistaa pitää sosiaalisuudesta kiinni :D Tosi kiva kans kuulla, että sivuaineina voi opiskella melkein mitä vain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, kiva kuulla että kuulostaa hyvältä! Jep, sosiaalisuudesta kannattaa yrittää pitää kiinni, samoin omasta vapaa-ajasta. Tän tyyppisessä opiskelussa voi olla vaikea vetää raja opiskelun ja vapaa-ajan välille!

      Poista
  3. Olin itsekin ammattikorkean ensimmäisenä vuonna yllättynyt tuntien ja opiskelun "vähyydestä", sillä olin tehnyt reilusti opintoja lukioaikana! Nyt tosin täällä vaihdossa tuntuu, että tehtävää on lähes kaksinkertainen määrä ja luennot kestävät myöhään iltaan (jopa kymmeneen asti!). Vapaa-ajalla taas kokoonnutaan kavereiden luokse ryhmätöitä edistämään. :) Eli tämä saa kyllä kotimaan opinnot tuntumaan taas himpun verran rennommilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, enpä tiennyt että ammattikorkeassakin törmäisi tähän juttuun! Kuvittelin, että siellä olis enemmän läsnäoloa ja sellaista käytännönläheisyyttä.

      Huh, kuulostaapas hurjalta sun aikataulu vaihdossa! :o

      Poista
  4. Mut on yliopistossa yllättänyt kyllä ihan samat asiat!! Ja myös ehkä se, että välillä kun tuntuu, että ymmärrän jonkun pienen murto-osan jonkun luennon asioista ja stressaan tenttiä niin pääsen kuitenkin suht helposti läpi ja voin saada jopa 3/5. Jotenkin helpottaa kun tajuaa, ettei ihan jokaista asiaa tarvitse perinpohjaisesti ymmärtää!

    VastaaPoista

Instagram @jjjuliaeveliina

© Fifty Ways. Design by FCD.