Ihanaa keskiviikkoa! ♥ Musta tuntuu, että mun keho on nyt ihan itsestään pistänyt stopin epäterveelliselle ruokavaliolleni. Onhan tässä kaikkea jo yritettykin, (hieman epäonnistuneesta) terveellisestä toukokuusta lähtien. Vaikka perusruoka mulla onkin ihan kunnossa, suurimmaksi ongelmaksi koituu itselleni _jatkuva_ herkuttelu ja napostelu. Nyt kuitenkin kehoni on ottannut harvinaisen tehokkaat ohjat käsiinsä, sillä mun ei yksinkertaisesti ole tehnyt mieli karkkia mulle todella pitkän tuntuiseen hetkeen, vaan ennemminkin himoitsen puhdasta ja terveellistä ruokaa. Olenkin kokeillut nyt valmistaa paljon uusia ja erilaisia ruokia, sillä oli mun ruokavalio mikä tahansa, rakastan vaihtelua. Ajattelin jakaa onnistuneimpia ideoita ja ohjeita myös täällä, sillä itse olen saanut todella paljon ruokainspiraatiota internetin välityksellä.

Mulle aamupala ja aamun ruokailut ovat ehdottomasti päivän tärkeimpiä, sillä olen myös aktiivisimmillani noihin kellonaikoihin. Aamuisin ravintoni koostuu yleensä vaihtelevasti puurosta, smoothieista, riisikakuista, laktoosittomista rahkoista ja joskus myös leivästä ja hedelmistä. Tässä postauksessa jaan ohjeen "puurokakkuihin", jottka ovat vaihtelua tavalliselle puurolle ja sopii myös tarjoiltavaksi vieraille & lapsille. Nimestään huolimatta kyseessä on terveellinen aamupalaidea, eikä suinkaan makea kakkuviritelmä. 

Jaan teille ensimmäiseksi ainekset kolmeen erilaiseen maku/sisältövaihtoehtoon.  Näillä ohjeilla valmistuu neljä kakkua kustakin vaihtoehdosta.

Marjainen puurokakku:

♥ 2,5 dl kaurahiutaleita

♥ 1,5 dl maitoa

♥ Muutama ruokalusikallinen erilaisia marjoja, kuten vadelmia(!), mustikoita ja viinimarjoja.

"Suklainen" puurokakku

♥ 2,5 dl kaurahiutaleita

♥ 1,5 dl maitoa

♥ 1 banaani

♥ n. 1,5 rkl kaakaojauhetta

Syksyinen puurokakku

♥ 2,5 dl kaurahiutaleita

♥ 1,5 dl maitoa

♥ n. 5 rkl omenasosetta

♥ 1-2 rkl kanelia

♥ 1-2 rkl biokian tyrnijauhetta. Katso postaus TÄÄLTÄ.

Valmistusohje

♥ Sekoita valitsemasi puurokakun ainesosat keskenään ja lisää halutessasi mukaan muita haluamiasi ainesosia.

♥ Jaottele seos tasaisesti esimerkiksi muffinsivuokaan.

♥ Paista uunissa n. 15 minuuttia (180 asteessa)

Valmista! Kannattaa antaa valmiiden puurokakkujen hieman jäähtyä, jos mielit saada ne ehjinä pois vuoasta. Suhteellisen ehjinä ne poistuu kuitenkin myös lämpiminä, jolloin ne ovat mielestäni myös parhaimmillaan. Kuten alussa sanoinkin niin kyseessä on nimenomaan puuromainen aamupalaidea, eikä makea kakku. Jos siis kaipaat jotain makeutta lisukkeeksi näille, niin esimerkiksi vaniliakastike sopii varmasti ihan loistavasti tähän tarkoitukseen.

Oma lemppari puurokakuista on tämä marjainen yhdistelmä ja etenkin vadelma sopii mielestäni tähän mainiosti. Hyvänä kakkosena tulee kaakaota sisältävä kakku, joka on melko makeaakin. Oletteko  te nauttineet aamupalanne tässä muodossa?

Blogiharrastukseni aikana yksi kysymys ja ihmetyksenaihe on noussut ylitse muiden sekä lähipiirini että puolituttujenkin toimesta. Ja tuo kysymys kuuluu näin: "Miksi sinä bloggaat?" Ja tuon kysymyksen alaluokkiin kuuluu tietysti myös tärkeät aiheet kuten, miten saan aikani riittämään tai ylipäätään edes jaksan tehdä tälläistä vapaaehtoisesti. Olen pannut merkille, että tämä keskustelu loppuu lähes poikkeuksetta vastapuolen sanoihin, "itse en ainakaan jaksaisi." Niinpä niin.

Tästä päästäänkin postauksen varsinaiseen aiheeseen. Mikä siinä bloggaamisessa sitten on niin kannattavaa ja viihdyttävää? Kyseinen postaus ei ole ehkä edellisten tavoin kovin vinkkipitoinen, vaan ennemminkin motivoiva. Tämä on omistettu teille, jotka olette harkinneet blogin aloittamista tai olette kenties sen tehneet, mutta motivaatio on alkanut hiipumaan. Ehkäpä tämä voi boostata jo valmiiksi hyvää motivaatiota entisestään?

Bloggaaminen on harrastus - Tämä on ehkäpä se suurin syy miksi bloggaaminen kannattaa aloittaa! Jos kuvaamisen, kirjoittamisen ja sisällöntuottamisen monipuolinen sekoitus kiinnostaa, kannattaa tätä ehdottomasti kokeilla. Tässä piilekin täsmällinen vastaus alussa esille nostamaani kysymykseen siitä, miksi jotkut jaksavat blogata. Miksi jotkut jaksavat käydä kuntosalilla useita kertoja viikossa? Miten joku voikaan jaksaa innostua käsitöiden tekemisestä? Siksi, että ne ovat harrastuksia. Bloggaus on meille joillekkin se kaikista omin asia, joka tuo iloa ja sisältöä arkipäiviin. Sitä se on myös minulle!

Kirjoittamiseen liittyvät taidot ja itseluottamus kehittyvät - Kirjoitustaitoa tarvitsee nykymaailmassa päivittäin - koulussa, internetissä, töissä. Itse voin sanoa monen vuoden jälkeen kehittyneeni huimasti kirjoittajana ja sitä myöden olen myös kokenut olevani turvallisilla vesillä äidinkielen tunneilla. Välillä olen hyötynyt kirjoitusharrastuksestani työnhaussa, välilllä ihan tavallisessa arjessa. Tekstiä syntyy nykyään helposti!

Blogimaailma on sosiaalinen verkosto - Blogiharrastus yhdistää ihmisiä siinä missä muutkin harrastukset ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa on monen monta ihmistä puuhailemassa tämän asian äärellä. Esimerkiksi heti poikaystäväni muutettua Raumalle, liityin itse alueen bloggaajien faceryhmään ja voi miten kivalta se tuntuikaan. 

Mielenkiintoiset yhteistyöt ja kokemukset - Bloggaajat ovat usein etuoikeutettuja ja myös huomattuja maailmalla ja mediassa. Ihmisiä ja yrityksiä kiinnostavat bloggaajat ja sitä kautta meille tarjoutuukin usein mahdollisuuksia kokea vaikka minkälaisia mielenkiintoisia asioita. Itse olen näinkin pikkuruisen blogin omaavana saanut maistaa tästä oman palaseni!

Mahdollisuus tavoitella ja saavuttaa - Bloggaaminen on ehdottomasti tavoitteellisen ja itsensä kehittämisestä pitävän sekä luovan ja kunnianhimoisen ihmisen motiiveihin tehty harrastus! Mikä onkaan sen parempaa kuin huomata kehittyvänsä päivä päivältä paremmaksi kirjoittajaksi ja kuvaavaksi? Mikä onkaan sen suurempi palkinto kuin saada uusia lukijoita ja ihania kommentteja?

Aina on joku joka "kuuntelee" - Itse olen hyvä esimerkki huonosta puhujasta silloin, kun laskeudutaan epämukavuusalueelle ja murheiden maailmaan. Kirjoittaminen on mulle tapa purkaa asioita ja saada samalla niitä jäsennettyä mielessä. Bloggaaminen voi siis todentotta saada tälläisen terapeuttisen merkityksen! Eikä asioiden jakaminen koske vain näitä negatiivisuuksia, vaan blogiisi voit mielinmäärin hehkuttaa iloisia kokemuksia ja onnistumisiasi. Silloinkin kun kaikki läheisesi ovat saaneet kuunnella tarinoitasi jo kyllästymiseen asti.

Vaikutusmahdollisuudet - Näitä unohtamatta! Onko sinulla tärkeitä arvoja ja ajatuksia, jotka haluat saada ihmisten tietoon? Tässä on mahdollisuus sinulle!

Elämän pienetkin hetket tulee usein ikuistettua ja painettua talteen - Luin juuri mielenkiintoisen pointin neuropsykologian oppimistehtäviä tehdessäni. Joskus arkielämän tapahtumat ja ajatukset alkavat hälvetä mielestä, joten parhain vakuutus niiden muistamiselle on ikuistaa asiat kuviksi ja sanoiksi. Näin niihin voi palata takaisin uudestaan ja uudestaan! Allekirjoitan.

Mielikuvituksesi kukoistaa ja innostut kokeilemaan monia uusia asioita - Voi miten inspiroitunut olenkaan ollut esimerkiksi uusien ruokalajien kokkaamisesta, valokuvaamisesta, sisustamisesta, diy-projekteista... Ihan vain tämän blogiharrastuksen ansiosta! Etenkin jos bloggaat jostain tietystä aiheesta, kuten ruoasta, se saa sinut haastamaan itsesti todella monpuolisiin kokeiluihin ja ideointiin!

Tämän postauksen luettuasi mieti, mikä sinua motivoi bloggaamaan. Löytyikö luettelemistani asioista jotain, jonka arvoa et ole vielä kunnolla ymmärtänyt?

Perjantai on loistava päivä höpistä hieman meikeistä! ♥ Oletteko kuulleet Kardashian Beauty -meikkituotteista? Luulenpa, että olette. Itsekin olen, mutta en ole juurikaan törmännyt niihin blogeissa tai arvosteluissa. Siksi päätettiinkin pistää elevenin kanssa pieni yhteistyö pystyyn ja he lähettivät minulle postauksessa esiintyvät tuotteet. Postauksesta löytyy siis myös mainoslinkkejä(*)! Kaikkien näiden tuotteiden hinta on 14,40€/kpl, kuinka kätevää.

Radiant ombre blush  - Käytän nykyään todella usein meikatessani poskipunaa, sillä tykkään tuoda sen avulla kasvoihini eloa ja uudenlaista sävyä. Jostain syystä olen haalinut itselleni pelkästään vaaleanpunaisia värinappuloita, joten kaipasin rykmenttiini myös jotain neutraalimpaa vaihtoehtoa. Sunlit -sävyinen poskipuna sopii loistavasti ruskettuneelle kesäiholle, kuin myös syksyn tummempiin meikkikokeiluihin. Tämä tallasikin reippaasi vaaleanpunaiset jalkoihinsa meikkipussini hierarkian taistossa.

+ Merkin poskipunissa on monta varteenotettavaa sävyä ja tämä Sunlit oli tarpeisiini  erittäin osuva.

+ Kaunis lopputulos kasvoilla

+ Tuotteeseen mahtuu kolme hieman toisistaan poikkeavaa sävyvaihtoehtoa, joita voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Valinnanvara on ehdotonta plussaa minulle, joka joutuu välillä sulloa viikkojen meikit yhteen pieneen pussukkaan. En kai voi raahata kaikkea mukanani?

-  Poskipuna ei vedä vertoja pigmenttisyydessään kaikille omistamilleni. Toisaalta tämä myös helpottaa huomattavasti meikkaamista, kun ei tarvitse pelätä, että pienellä hipaisulla on sinetöity liian dramaattinen lopputulos.

Linkki tuotteeseen TÄSSÄ*.

Brow tamer brow gel - Kardashianeiden kulmakarvat vaikuttavat olevan aina on fleek, joten ehkäpä tämäkin on kokeilemisen arvoinen tuote. Kulmakarvageeli kuuluu jokaisen meikkipäiväni vakiovarustukeen, sillä omistan paljon kaitsemista vaativia karvoja. Valittavana oli sekä väritön sävy, että tämä värillinen ruskea (tinted -browwow). Mun olisi vaaleatukkaisena ollut kuitenkin viisaampaa pysytellä värittömässä, sillä valitsemani tuota oli hitusen liian tummaa kulmilleni.

+ Kaunis ja siro tuotepakkaus

+ Pitää kulmakarvat todellakin hyvin kuosissa.
+ Levittyy helposti ja tavaraa on paljon!

+/- Browwow sävy on melko tummanruskea, joten mulle se ei ollut sopiva. Tummatukkaisille luultavasti juuri sopiva!

- Melko vetinen koostumus verrattuna käyttämiini geeleihin. Ehkä tämä on tottumuskysymys?

Linkki tuotteeseen TÄSSÄ*.

En joystick lip laquer - Valitsin syyshuumassani kaikki meikkini todella rusehtavissa sävyissä ja nämä sopivatkin kaikki hyvin käytettäväksi samassa meikissä. Tämä kynämäinen huulituote on sävyssä love hangover.

+ Rakastan tätä rusehtavaa, hiukan metallimaisen kiiltävää sävyä!

+ Todella helppo levittää tarkasti kynämäisen koostumuksen avulla, jota ei kuitenkaan tarvitse terottaa.

+ Pehmeä ja kevyentuntuinen huulilla.

Linkki tuotteeseen TÄSSÄ*.

Fill me in - Kulmakarvat ovat mulle kasvoissa se kohta, jota sekä vihaan että rakastan meikata. Vaihtelen hyvin usein käyttämiäni kulmatuotteita. Välillä teen koko lookin tavallisella kulmakynällä ja välillä ihastun näihin pehmeisiin vaihtoehtoihin. Joskus käytän luomiväriä, joskus dipbrowia. Tämä tuote on oikein käypä kulmakarvojen laittamiseen!

+ Sävy ei ole tälläkertaa yhtään liian tumma vaan sopivan vaaleanruskea.

+ Pehmeä, pigmenttinen ja kevyesti kulmalla liikkuva kynä.

+ Helppo ottaa mukaan reissuunkin, koska tämä kynä ei vaadi ollenkaan teroittamista.

- Itse kaipaisin ehkä hitusen terävämpää lopputulosta, vaikkakin tämän kanssa tulee luonnollista ja helposti häivytettävissä olevaa jälkeä.

Linkki tuotteeseen TÄSSÄ*.

Omat lempparini näistä meikkituotteista ovat intimate spotlight ja en joystick! Oletteko te jo testanneet kyseisiä meikkejä? 

Moikka! ♥ Vitsi miten kauan oonkaan haaveillut pienestä ulkoasumuutoksesta! Kiinnyin paljon edelliseen blogini ulkoasuun, mutta kaikella on oma aikansa. Kaipasin tilalle jotain raikkaampaa ja uutta. Blogin ulkoasu on aina kohdallani sellainen, johon en osaa olla täysin tyytyväinen. Aina löytyisi jotain pientä paranneltavaa ja viilattavaa! Viilailut jatkuu siis edelleen myös tämän ulkoasun kanssa, mutta yleisilme alkaa olla lähellä tavoitettani - hempeää, vaaleanpunaista ja rauhallista. Halusin myös tuoda ripauksen luontoa ja kotiseutuni tunnelmaa blogiini, sillä nuo asiat ovat myös suuri osa minua ja luonnettani. Olen ikuinen maalaistyttö! 

Mitä te pidätte tästä muutoksesta?

Kerroin edellisessä postauksessa, että poikaystäväni muuttaa opiskelemaan toiseen kaupunkiin ja edessä on toistaiseksi määrittelemättömän pituisia 'hetkiä' kaukosuhteessa. Kartalla kolmensadan kilometrin päässä siintävä (t)Rauma on siis saanut osakseen erittäin pahoja katseita Etelä-Pohjanmaan suunnalta. Lauantaina hyppäsin kuitenkin muuttokuorman sekaan ja lähdin tutustumaan tähän poikaystäviä puoleensa vetävään pirulaiseen. Täällä sitä ollaan vielä kolmen päivän jälkeenkin ja todennäköisesti tullaan olemaan vielä aika monen monta päivää lisää.
Hyppy peltojen ja metsien ympäröimästä maalaistalosta suoraan keskustan kerrostaloyksiöön sai pohjanmaan tytön hurmiomaisella tavalla hämilleen heti ensimmäisenä päivänä. En ollut suoraan sanoen varma olinko enää edes Suomen rajojen sisäpuolella, sillä tunnelma oli täällä niin erilainen. 

Lauantain jälkeen sää palasi taas sateiseksi ja kylmäksi, joten ollaan tehty vuorostaan lähempää tuttavuutta maalintuoksuisen asunnon kanssa. Yhteiset vapaapäivät ovat meille niin harvinaisia, että isojen sielujemme yhtäaikainen sovittaminen parinkymmenen neliön sisään ei ole tuntunut edes haastavalta. Toki ollaan ehditty käydä myös tutkailemassa ruokakauppa ja lähialueen kirppikset perinpohjin, sekä kuvailemassa asukuvat kalisuttavan kylmässä ilmassa ja siihen täysin epäsopivassa asussa (ja tietysti valinnanvaikeuksien takia viiletettiin vanha kaupunki aika monesti päästä päähän, ennenkuin mielestäni sopiva seinä löytyi). Kotona ollaan katsottu harry potteria, suunniteltu mun blogille uutta ulkoasua ja syöty kanakeittoa yömyöhään. Mä tietysti hinkkaan asuntoa koukuttavalla limepuhdistusaineella minkä kerkeän ja herään joka aamu aikaisin keittämään kupillisen vihreää teetä.

Keskiviikkona Valtterilla alkaa koulu ja todellinen arki pääsee starttaamaan. Mä jään tänne tällä erää vielä joksikin aikaa ja yritän ahertaa yksinäisyydessäni avoimen opintoja eteenpäin. Aika karmivan kutkuttavaa on ajatus siitä, että tulen viettämään päiviä täällä kaupungissa, josta en tunne yhtään mitään tai ketään. Mietin vain, mitähän kaikkea tulevat vuodet pitävätkään sisällään? Elämä on tällä hetkellä ja tästä hetkestä lähtien erittäin jännää!

Mitä minulle oikeasti kuuluu? Vastaan, hyvää ja huonoa. Välillä nuo tuntemukset vuorottelevat kuin yö ja päivä, kun taas seuraavassa hetkessä ne ovat kietoutuneet toisiinsa kuin siamilaiset kaksoset. Jokainen elokuu on uuden alku. Se on minulle sitä enemmän kuin kymmenen uutta vuotta yhteensä. Elokuuhun, uuden alkuun, kuuluu lähes poikkeuksetta haikeus jostain menneestä, mutta samalla myös kärsimättömänä rinnassa pamppaileva odotus tulevaa kohtaan. Tänä vuonna nuo tunteet ovat erityisen korostuneessa merkityksessä, kun katselen edessäni olevaa tyhjää valkoista paperia. Se paperi kuvaa tulevaa vuotta, tulevaa elämääni. En kuitenkaan tiedä mihin laskisin kynäni ja mistä lähtisin paperia täyttämään. Olen ensimmäistä kertaa ehkä vähän hukassa.

Tähän asti elämäni on noudattanut varsin suoraviivaista kaavaa, joka on kulkenut läpi peruskoulun ja lukion, horjahtamattomana pysynyt omalla tarkasti suunnitellulla polullaan. Kaikki pysäkit ovat olleet suopeita tahdolleni ja se on sopinut minulle paremmin kuin hyvin. Elämä on ollut helppoa. Nyt kuljettaja mitä ilmeisemmin kuitenkin päätti, että on minun vuoroni suistua viitoittamattomille metsäreiteille ja ottaa vastaan hieman takapakkia. Tunnen, että mua tällä hetkellä koetellaan, ihan ansaitustikin tosin. Järki sanoo, että pysähdy nyt hyvä ihminen hetkeksi paikoilleen ihastelemaan näitä ainutlaatuisia maisemia. Mutta minä sen sijaan kärsimättömänä yritän survoa palasia palapeliin, vaikkeivät ne selvästikään loksahda paikoilleen.

Ehkä suurin päänvaiva tällä hetkellä on opiskelupaikka, jota ei siis ole. Ei minua haittaa, etten tänä vuonna päässyt kouluun, mutta väistämättäkin ajatus karkaa tulevaisuuteen. Ja tulevaisuus, piru vie, se osaa olla kaikista pelottavin ja epävarmin. Mitään kun ei voi tietää etukäteen. Levottomat ajatukset ja mieltäni piinaavat kysymykset ovat niin monimuotoisia, etten osaa niitä yrityksistäni huolimatta pukea sanoiksi. Jokatapauksessa minulla on vielä päätöksiä tehtävänä ja jotain kovin tärkeää on vielä oivaltamatta.

Tällä hetkellä on jokseenkin sellainen olo kuin en pääsisi elämässäni eteenpäin. Vaikka toisaalta tällä hetkellä edessäni on enemmän avoimia ovia kuin koskaan aikaisemmin. Olen yhtäaikaa kauhuissani kuin myös innoissani uudenlaisesta vapaudesta. Tasapainon löytämiseen voi mennä vielä tovi.

Yksi suuri muutos tulee koskemaan parisuhdettani, sillä se on muuttamassa muotoaan kaukosuhteeksi. Välissä on 300 kilometriä. Valtterilla alkaa koulu Raumalla, jonne kulkuyhteydet ilman autoa ovat hatarat. Puolen vuoden ajan pystyn viettämään tuolla suuren osan ajastani, mutta sitten peliin tulee luultavasti valmennuskurssit ja yksi mahdollinen opiskelupaikkakuntanikin on toisella puolella Suomea. (:D) En ole aikaisemmin osannut tätä liiallisuuksiin murehtia, mutta yhtäkkiä muuttopäivän lähestyessä tilanne muuttuu todellisemmaksi. Tietysti mulla on samaan aikaan suuri osa elämästä myös täällä Etelä-Pohjanmaalla ja kieltämättä Rauma ei lämmitä sydäntäni kovinkaan paljoa. Olen kyllä luottavaisin mielin meidän tulevaisuuden kanssa, mutta tottahan tämä on epämukava tilanne vuoden yhdessäasumisen jälkeen. Ja kuten arvata saattaa, tämä on yksi painavista asioista, joka seisoo opiskelupäätösteni ja työhakujen edessä.
Postaus karkasi totisesti käsistä murheiden maailmaan, vaikka kerroinhan minulle kuuluvan hyvääkin. Osa minusta tietenkin myös nautiskelee tämän elämäntilanteen tuomista haasteista ja puskee täysillä eteenpäin. Vaikka opiskelupaikaton olenkin, en ole silti joutunut luopua itse opiskelusta - päinvastoin. Kiitos sinulle avoin yliopisto, joka tuot edelleen älyä elämääni. Elokuun aikana olen ehtinyt kerryttää tililleni jo melkein viiden opintopisteen verran neuropsykologiaa ja ensimmäinen etätenttikin on napinpainalluksen päässä. Rauman solvaamisesta huolimatta olen salaisesti myös hieman innoissani täysin ventovieraasta kaupungista. Ehkä Valtterin ollessa koulussa voin tehdä omia tutkimusmatkojani uusilla kaduilla ja ehkä pian ne alkavat tuntua jopa kotoisilta.

Olen myös pitkään haaveillut aloittavani uuden harrastuksen, kuntonyrkkeilyn. Kuin taikasauvan heilautuksesta siihen tarjoutuu nyt mahdollisuus, mikäli kahden kaupungin väliä matkustavana saan sen jotenkuten onnistumaan. Tälläisiä pieniä mahdollisuuksia on jokapuolella. Lisäksi varattiin perheen ja pienen sukulaisporukan kanssa syyslomalle matka Rodokselle, joka tietysti tuo oman auringonpaisteensa, valopilkkunsa, syksyn hämärään.

Näin, kuten näette, elämä on välillä monimutkainen verkko hyvää ja pahaa, mahdollisuuksia ja umpikujia. Joskus tuo kaikki kaatuu päälle, mutta onneksi aina on olemassa myös positiivisia ajatuksia ja toivoa. Joskus omat murheet tuntuvat säälittävän pieniltä ja vähäpätöisiltä muiden rinnalla, mutta ne ovat silti aina yhtä todellisia. Tässä minullakin on vielä rutkasti opittavaa, mutta ehkäpä voin samalla opettaa myös teitä aitojen ja kiillottamattomien ajatusteni kautta.

"Have faith in your jorney. Everything had to happen exactly as it did to get you where you're going next." -Mandy Hale

Nyt kun kadut täyttyvät reppujaan raahaavista lapsosista ja blogit tulvivat kouluun paluu teeman mukaisesti, on myös mun aika nostaa pääni kirjojen ja tuhatsivuisten tehtävämonisteiden maailmaan. Tässä pieni kertaus tapahtumista koulupolullani: Viime vuonna näihin aikoihin astelin Etelä-Pohjanmaan opiston psykologian linjalle ja aloitin siellä matkani kohti yhtä suurinta unelmaani, psykologin ammattia. Kevään pääsykokeissa suoriuduin yli omien odotusteni, mutta valitettavasti pisterajat olivat toista mieltä suorituksen riittävyydestä. Opiskelupaikka jäi siis toistaiseksi nappaamatta. Pettymys oli todentotta suuri, sillä olin opiskellut aivoni pinkeämmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Halu päästä kouluun oli kova. Toisaalta olin valellut itseni realismilla ja ajatuksella siitä, että näin suuren asian saavuttaminen voi viedä vuosia. 

Nyt kun haavoja on nuoleskeltu tovi, tulin täyttämään yhden lupauksistani. Tulin nimittäin kertomaan omat kokemukseni opistovuodesta ja siitä, miten se vaikutti minuun niin opiskelijana, psykologiafanina kuin pääsykoepyrkyrinäkin.

Periaatteessa olen juuri toisen välivuoteni kynnyksellä. En kuitenkaan osaa hahmottaa viime lukukautta minkään muotoisena tai kokoisena välinä mistään. Kävin koulussa aamusta iltapäivään ja opin itsestäni että psykologiasta enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan. Vilpittömin mielin voin sanoa, etten olisi ilman opistovuotta päässyt ikinä tänne asti, näillä suorituksilla. Listasin tähän muutaman ajatuksen ja kokemuksen opistovuodesta:

♥ Meidän linjan opettaja oli koulutukseltaan psykologi, kuten myös monet pääsykoevalmentajista. Saatiin siis ihan oikeaa tarttumapintaa ammattiin ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Entä jos psykologia alkaa itkettämään asiakastilanteessa? Onko itsemurha-aikeista kysyminen kannattavaa? Minkälaisia ongelmatilanteita työssä voi sattua?

♥ Tein vuoden aikana psykologian perusopinnot avoimen yliopiston kautta. Saatiin hyvä perehdytys täysin uuteen oppimistapaan ja matkan varrella ammattitaitoinen opettaja pukki eteenpäin jumiutuneita opiskelijoita. Tottakai myös samassa pisteessä junnaavat luokkakaverit olivat korvaamaton energiavipu.

♥ Perusopintojen lisäksi suoritettujen oppiaineiden listalla on muun muassa tilastotieteen perusteet, vähän ruotsia ja kirjallisuusviestintää. Opistolla oli lisäksi omia kursseja. Välillä hiljennyimme mindfulnessin parissa (olin superhuono) ja tutkailimme omia itsejämme itsetuntemuksen tunneilla. 

♥ Vierailtiin mielenkiintoisissa paikoissa, joista lempparini oli Vaasan vankimielisairaala.
♥ Psykologian pääsykokeissa vaaditaan yksityiskohtaista tilastomatematiikan osaamista, jonka kanssa olin täysin alkupisteessä opistovuoden alkaessa. Vuoden aikana kävin tilastomatematiikan peruskurssin, jonka lisäksi meillä alkoi myös tilaston valmennus viikoittain. Yksin lukiessani olisin saavuttanut saman tietomäärän luultavasti viidessä vuodessa...
♥ Pääsykoevalmennuksessa käytiin artikkeleita läpi hyvin monipuolisin tekniikoin. Oli opettajalähtöistä opetusta, omaa työstämistä, ryhmätöitä, tehtäväpaketteja ja aina välillä yksi omalukupäivä.
♥ Jyväskylän yliopiston psykan pääsykokeisiin kuuluu myös soveltuvuuskokeet, jonne en päässyt itse soveltuvuuttani testaamaan. Harjoiteltiin kuitenkin opistovuoden aikana mahdollisia tehtäviä ja keskustelutilanteita. "Pienestä" vastahakoisuudesta huolimatta suostuin tekemään keskusteluharjoitukset myös koko luokan ja kameran edessä, mikä näin jälkikäteen ajateltuna oli todella loistava juttu. Videoita en ole tosin vieläkään katsonut, mutta rehellinen palaute suoriutumisesta on aina kullan arvoista!
  Mitä teen nyt? Tähän kysymyksen en ole tainnut vielä blogin puolella ottaa ollenkaan kantaa ja myönnetään, että olen itsekin hieman sekaisin omasta elämästäni ja tavoitteistani tällä hetkellä. Aloitin kuitenkin pari viikkoa sitten psykologian aineopintojen tekemisen avoimessa yliopistossa, joka on sujunut opistossa harjoittelun jälkeen samalla rutiinilla. Ensivuoden kouluhaku on pieni kysymysmerkki mielessäni, mutta harkitsen vakavasti takaisin opiston valmennukseen paluuta. Näistä tunnelmista ja kysymyksistä kuulette pian lisää! 

Suosittelen kaikille psykologian ja muidenkin vähän vaikeampipääsyisten (?) oppiaineiden opiskelijoiksi halajavia harkitsemaan opistovaihtoehtoa, jos ovet eivät ekalla yrittämällä aukea. Se tuki, turva ja opinnoissa kiinni pitävä verkko on kaiken sen ajan ja rahankin arvoinen! Jos jollakin jäi vielä kysymyksiä aiheesta niin mulle voi laittaa kysymyksiä niin täällä kuin sähköpostissakin! ♥

Yöbloggaaja ilmoittautuu! Päivä ehti juuri ja juuri vaihtua toiseen kun sain videon ladattua youtubeen. Videolla esittelen kevään ja kesän aikana ebaysta hankittuja juttuja, joista myös räpsin tähän postaukseen kuvat teille, jotka ette videoita jaksa katsella. ♥

1. Pieni vaaleanpunainen lompakko, noin 1,50€ 2, 3 ja 4. Erilaisia aurinkolaseja 0,90€ - 3€. Läpinäkyvillä kehiksillä varustetut on oma suosikkini näistä kolmesta!

1. Valkoiset polvisukat mustilla raidoilla n. 2€. Todella hyvät! 2. Minitoppi n. 3€. Tämä oli liian pientä kokoa (one size) mulle, joten luultavasti myyn/annan sen eteenpäin. 3. Harja(?) siveltimiä, joita tuli paketissa kymmenen. Hinta oli myös noin 10€. Näistä tykkään paljon ja käytän lähes päivittäin meikkivoiteen levittämiseen. Kiinnostaako postaus/video näistä siveltimistä? 4. Vaaleanpunainen purkki siveltimille/kynille. Maksoi lähemmäs 3€.

1. Vaaleanpunaiset "triangle" bikinit. Nuo on koossa L (käytän yleensä M)  ja sopivat mulle hyvin. Alaosan kanssa maksoi noin 7€. 2. Mustat nyöribikinit, jotka ovat koossa M ja menevät juuri ja juuri päälleni. Muutoin todella laadukkaat ja kivat. Ja tämäkin maksoi alaosan kanssa noin 7€. 3. Banaanikuvioinen t-paita, 5€. Tykkään! 4. Täällä jo aikaisemminkin nähty pikachu croptoppi. Maksoi noin 3€ eli ei todellakaan paha hinta! + Unohdin kokoaan näistä kuvista kokonaan vaaleanpunaisen "kånken" repun, joka on yksi suosikkiostoksistani! 

Ihanaa viikonloppua kaikille! ♥ Mulla on herätys viideltä, sillä lähden toteuttamaan yhtä Summer bucket list -postauksen kohtaa. Tarkoituksena on mennä Miljoona Kirppikselle myymään tavaroita, ellei sää ole ennustettuakin kamalampi! 

Tässä on mun kuukauden kummallisin, mutta mielenkiintoisin kosmetiikkatuote - marokkolainen taikahuulipuna. En suinkaan ole  innostunut maalaamaan huuliani vihreän sävyiseksi, eikä tämä huulipuna sitä teekkään. Taikahuulipuna jättää jälkeensä vaaleanpunaisen lopputuloksen, joka on hieman erilainen ihmisestä riippuen. Sävy riippuu täysin  huulten ph-arvosta ja lämmöstä! ♥

Sain tämän huulipunan testattavaksi luonnonkosmetiikkatuotteita myyvältä -Inu (www.inun.fi) -sivustolta, jonka tuotteita on aikaisemminkin näkynyt blogini puolella. Jos olet kiinnostunut luonnollisesta kauneudenhoidosta niin kurkkaa ihmeessä aikaisemmatkin postaukset: ruusuvesi ihonhoidossa, monikäyttöinen arganöljy ja ihonhoitovinkki - rhassoul mineraalisavi.

Ainesosat ja tuotteen toimivuus: Tuote sisältää  muun muassa mehiläisvahaa, e-vitamiineja, mineraaleja ja hennaa. Mehiläisvaha kosteuttaa huulia pitkäkestoisesti, joten tämä tuote on huulilla miellyttävämpi vaihtoehto kuin useat muut huulipunat. Puna jättää huulille todella huomaamattoman ohuen kerroksen, mutta samalla huulet muuttuvat pehmeämmän tuntuisiksi. Huulipuna on vedenkestävä ja pysyy huulilla todella pitkään. Helppo valinta siis esimerkiksi kouluun tai töihin, jossa ei ehdi jatkuvasti lisäillä ja korjailla huulimeikkiä.

Väri jälkeen: Huuleni muuttuivat silmänräpäyksessä pinkeiksi. Ensin oudoksuin sävyä hieman, sillä käytän tälläisiä värejä huulillani todella harvoin. Hetken totuttelun jälkeen aloin kuitenkin pitämään sävystä ja ihastuin myös äitini huuliin tämän kokeiltua tuotetta. Niin ihastui äiti itsekin. Seuraavana päivänä jouduinkin jo tarkistamaan, ettei huulipuna ollut livahtanut äitini meikkikätköihin! :D Kuvassa huulipunassa näkyy ikäänkuin jonkinlaista kiiltoa, mutta oikeasti huulet ovat lähes mattaiset. Mielestäni huulet näyttävät luonnossa siltä, kuin ne olisivat oikeasti kyseisen sävyiset! Luonnollisempaa pinkkiä huulipunaa en ole aikaisemmin nähnyt ja siksi ehkä väriin totuinkin niin nopeasti.

* Olen saanut tuotteet testiin blogini kautta ja huulipuna löytyy TÄÄLTÄ.

Viimeisimmästä blogivinkit -sarjan postauksesta on kulunut niin reippaasti aikaa, että itsekin melkein unohdin sen olemassaolon. Olen ilmeisesti touhottanut niin kovasti Drink Thursday -postausten kanssa, ettei mun kamerassakaan ole tällä hetkellä juuri muuta kuin juomien kuvia, haha. No, nyt on taas aika elvyttää blogivinkit elävien kirjoihin, sillä luonnoksissa on vielä monta aihetta, joista haluan päästä kirjoittamaan.

Tämän päivän blogivinkissä haluan kannustaa teitä listapostauksien pariin. Listapostauksella tarkoitan numeroiden tai vaikkapa väliotsikoinnin avulla muodostettuja postauksia, joissa asiat on lueteltu selkeästi listaamalla. Postauksessa voidaan luetella esimerkiksi tietyn tuotteen hyötyjä, erilaisia vinkkejä tai vaikkapa syitä tehdä jotain. Tämäkin postaus on listapostaus, sillä luettelen tässä viisi erillaista syytä siihen, miksi listapostauksia kannattaa kirjoittaa. Itse olen ymmärtänyt listapostauksien mahtavuuden vasta vuosia sen jälkeen kun aloitin bloggaamisen, joten haluan avartaa asiaa nyt myös muille bloggaajille. Tässä muutama syy, miksi listapostaukset ovat toimivia:

1. Listapostaukset herättävät kiinnostusta mediassa ja ne saavat paljon klikkauksia - Listapostaukset on helppo otsikoida houkuttelevasti ja kuten olen aikaisemmin sanonutkin, numerot ovat ehdoton vetonaula otsikoissa. Otsikoinnin lisäksi usein myös aiheen kuin aiheen voi muotoilla mielenkiintoiseksi listojen avulla ja näin voit luoda blogiisi mielenkiintoista sisältöä. Olettekin varmaan huomanneet, että useat suositut kauneuslehdet ja myös iltapäivälehdet käyttävät listaustaktiikkaa. 

2. Kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa - Listamuotoisissa postauksissa on ikäänkuin valmis rakenne, jolloin kirjoittaja tietää mihin tähtää. Kun olet keksinyt postaukseen esimerkiksi viisi kohtaa, sinulla on jo kappalejaotkin valmiina. Listoja kirjoittaessa teksti ei vaadi niin paljon sanojen muotoilua ja niillä leikittelyä kuin tavallinen postausteksti, joten kirjoittaminen onnistuu myös hieman heikommalla kirjoitustaidolla. Lisäksi tälläisen postauksen kirjoittaminen on nopeaa ja hauskaa, mikä on tietysti suuri etu kirjoittajalle. Tiedättehän miten paljon aikaa blogipostaus parhaimmillaan vie..

3. Helppolukuisuus - Sen lisäksi, että listoja on helppo kirjoittaa, on niitä helppo myös lukea. Kun sisältö on nopeasti ja helposti luettavaa se miellyttää myös lukijoita. 

4. Monipuolisuus - Myös blogin suhteen kannattaa pitää yllä edes jonkinlaista monipuolisuutta. Vaikka kirjoittaisitkin vain yhden aihepiirin asioista, voit silti vaihdella kirjoittamistekniikkaa ja postauksen muotoa. Vaihtelu on rikkaus myös blogeissa! Vaikka listapostaukset ovatkin toimivia, käyvät nekin jatkuvalla syötöllä tylsäksi.

Mitä mieltä te olette listapostauksista? Entä onko siellä vielä innokkaita blogivinkkien lukijoita?