My hair history

"Your hair is 90% of your selfie." ...ja suuri osa koko ulkoista olemusta muutenkin. Ehkä juuri tästä syystä harkitsen jokaista hiuksiin liittyvää siirtoa vähintäänkin vuoden päivät ja siltikin lopputulos saattaa olla muiden silmiin huomaamaton. :D Rakastan pitkiä hiuksia, joten hiusten leikkaaminen lyhyemmiksi ei ole päässyt harkintalistalle sitten yläasteiän, jolloin taisin vetäistä kerran äidin avustaman lähes polkkatukan, parin minuutin mielijohteesta. Alan kuitenkin jo epäillä onkohan kyseiset muistikuvat valheellisia, sillä yhden yhtä kuvaa en todisteeksi löytänyt. Ehkä parin haituvan lyhentäminen on vain tuntunut astetta hurjammalta muutokselta. Välillä oikeasti ajattelen, että kasvatan varmasti vielä vanhuusiälläkin vallatonta takapiiskaa, mutta never say never. 

Tämän postauksen hiushistoria käsittelee yllätyksellisesti hiusvärejäni.

Oma hiusvärini. Vuosien hiustenvärjäyskierteessä tuo pääsi jo aivan unohtumaan, välillä vain pieni harmaa raita puski ylös juuresta. Nyt juurikasvu on jo siinä mitassa, että pystyn väristäni jotain päätellä ilman arvailuja ja vanhojen kuvatiedostojen kaivelua. Jotain vaaleanruskean ja maantienharmaan suuntaista siis.

Hiusten värjäämisen aloitin ala-asteen viimeisen luokan lopussa. Olin siihen lupaa vinkunut jo kauan ja vihdoin sain luvan vaaleisiin raitoihin. Raidat olivatkin ainoat, mihin äitini suostui ja sellaiset taisin pyytää parturilta ainakin kolme kertaa ennen seuraavaa askelta. Ainiin, ja värjäsinhän mä kerran kotona itselleni kaksi isoa mukahienoa punaista raitaa päähäni.

P.s. voi tuota rakasta koiraa, joka oli tuolloin vielä vähän vauva (samoin kuin minä). Olisikohan ollut ensimmäistä syksyä meillä. Ikävä on edelleen. ♥

Yläasteella ainut värivaihtoehto oli ruskea, muu ei tullut mieleenikään. Värjäytin hiuksiani todella harvoin, mutta silloin se oli aina tummanruskea. Okei, kerran pyysin jotain toffeenoranssia, mutta parturi totesi vain, että näyttäisin siinä värissä hukkuneelta ja pisti tuttuun tapaan tummat värit päähän. (Kiitos suorasanainen parturi, muutoin joutuisin kertoilla tänne varmasti teinivuosieni noloimmasta tukkamokasta.) Kerran leikkautin myös etuhiukset. Hyi sitä kasvatusprojektia kun tukkani näytti jatkuvasti eetvartilta (en tiedä, mutta jostain syystä tämä sana kuvaa parhaiten näkymää).

Ylhäällä oleva kuva on otettu kylläkin, kun olin lukiossa ja tuo onkin mun mielestä paras kuva musta tummatukkaisena. Saa jopa pikkuisen haaveilemaan ruskeasta tukasta. En muista, että mun hiukset olisi lukiossa aivan noin tummat olleet, mutta muistan ettei tuolloinkaan sama suorasanainen parturi suostunut värjäämään mulle vaaleampaa. :D 

Muistan, että ollaan joskus kavereidenkin kanssa naureskeltu mielikuvalle musta vaaleissa hiuksissa. Siitä huolimatta halusin hieman vaalentaa hiuksiani, mutta en varmastikaan ajatellut päätyväni kovin vaaleaan lopputulokseen. Taas tapani mukaan etenin erittäin hitaasti. Silloin tällöin otin vaaleat raidat ja joskus kotona heitin jotain vaaleaa sävytettä päähäni. Hiukseni pysyttelivät aika kauan vaaleamman ruskeana, erittäin lämpimänsävyisinä  sellaisina ja jossain vaiheessa jopa vähän oranssihtavina.

Yhdellä tavanomaisella raidoitusreissulla huomasin, että hiukseni menivät oikesti vaaleiksi ja saatoin ehkä ensimmäistä kertaa kutsua itseäni blondiksi. Ei aikaakaan kun olin kokonaan vaalea. Näissä kuvissa hiukseni ovatkin melkein vaaleimmillaan.

Ja tässä värissä junnasin ja junnasin.

Rakastan vaaleita hiuksia ja viihdyin niissä. Nyt jälkeenpäin kuvia katsoessa se joskus näytti sopivan minulle, mutta joissain kuvissa ei todellakaan. Joskus kombo näytti luonnolliselta ja joskus taas erittäin "tuksumaiselta". En siis tiedä haluaisinko nuo palavasti takaisin, vai pitäisikö pysytellä kauempana, mutta jokatapauksessa vaaleaan aina ihastun. Olen kuitenkin maailman laiskin hiustenvärjääjä, enkä jaksa kärsivällisesti huolehtia ja sävyttää hiuksiani. (näissäkin kuvissa väri näyttää aika epätasaiselta, sillä lopputulos saavutettiin pääosin sillä raidoitusmenetelmällä) Ja se jos jokin oli kokovaaleissa tuskaa, kun juurikasvua puski tulemaan tai väri kellahti liian tunkkaiseksi.

Hurjin toteutettu hiusideani ikinä. (oikeanpuolimmainen siis). Ei ole todellakaan mun tapaista muuttaa hiuslookkia hetken mielijohteesta, ei varsinkaan pinkiksi. Dippivärjäsin hiusteni latvat biozellin color maskilla ja vaikka väri haalistuikin jonkinverran, jysähti se lopulta kiinni vaaleaan ja huokoiseen hiuslatvaani.

Jokatapauksessa näitäkin hiuksia rrrrakastin! ♥ Tyyli oli kuitenkin enemmän vain sellainen yhden kesän kokeilu, enkä tuskin enää uskalla räväyttää enää samanlaista lopputulosta. Kokonaan shokkivärjätyistä hiuksista en pidä. 

Pitkän blondijakson jälkeen alkoi pieni määrä vaaleanruskeaa houkutella. Näytin parturille kuvaa aikalailla sellaisista hiuksista, jotka mulla on nyt ja näin jälkeenpäin ajateltuna eivät nuo olleet oikeastaan yhtään silloisia toiveitani muistuttavat. Musta tuntuu, etten ole yhtään ainoaa kertaa saanut parturista täsmälleen sellaista lopputulosta kuin pyydän. Tuolla kertaa mulle värjättiin hiusten juuri ruskealla, tehtiin hiuksiin ruskeita raitoja ja hieman kirkastettiin latvan väriä, joka oli ottanut pinkistä osumaa. Tästä on nyt tasan vuosi aikaa. 

Ja tilanne vuoden jälkeen. Yhden kerran olen kirkastanut latvaani jollain hiussävytteellä, mutta muuten en ole värjännyt hiuksiani kertaakaan vuoden jälkeen. Ahh, maailman helpoin hiustyyli. ♥  Nyt tosin musta tuntuu, että hiukset ovat kasvaneet hieman liikaa ja jälki näyttää ylikasvaneelta juurikasvulta. Olen tykännyt tämän hiustyylin luonnollisuudesta ja vaivattomuudesta, mutta ehkä sille voisi pienen pientä virkistystä hankkia. Tällä hetkellä en ole valmis palaamaan kokonaan ruskeaan, mutta en myöskään haaveile täysin blondista.

Värjäämispäätösten kanssa olen aina aikamoisessa ristitulessa. Valtteri värjäisi mulle kokoblondit takaisin mitä mieluiten ja myös mummuni jaksaa ylistää aina vaaleaa tukkaani. Kaverit ja blogin lukijat peukuttavat taas mitä useimmin ruskeita. Tällä hetkellä haaveilen hiustenpidennyksistä, jotka toisivat hieman pituutta, mutta etenkin tuuheutta tukkaani. Oikeastihan tukkani on aika ohut, ellen laita siihen kiharoita.

 Mikä väri miellyttää tällä kertaa silmäänne eniten?