Rhodes part 1 - old town & new town

Hello! ♥ Täällä ollaan taas kotosuomessa, jossa vessapaperia saa huuhtoa pöntöstä alas huoletta. Vessat olivatkin ehkä ainoa asia, jota tällä reissulla kaipasin Suomesta ja joita opin täällä enemmän arvostamaan (:D). Rodoksella käytetyt vessapaperit neuvottiin heittämään roskakoriin ja etenkin lentokentällä tuolta pikkuruisesta korista leijaili erittäin pahaenteisen pistävä tuoksu. Innolla odotan, milloin kohtaan maailmalla lattiavessat tai muut vielä alkeellisemmat tapaukset.

Vessapuheet sikseen. Siirsin tietokoneelleni juuri 2518 matkakuvaa, jotka odottavat malttamattomina julkaisuaan. Luvassa on siis muutama postaus hölmöjä ja vähemmän hölmöjä matkatarinoita sekä kuvia viikon varrelta. ♥

En tiedä teistä muista, mutta mulla tuntuu olevan aika usein matkalaukussa mukana hullutteleva epäonnenpoikanen, jonka jekuille saa naureskella myöhemmin. Jos joku piippaa turvatarkastuksessa, se olen mitä suurimmalla todennäköisyydellä minä. Heti alkajaisiksi tälläkin reissulla jäin jumiin turvatarkastukseen ja musta löydettiin ilmeisesti räjähdeainejäämiä. En tiedä vieläkään varmaksi mistä tuo johtui, mutta tarkastajat veikkasivat sen johtuvan jostain mun käyttämästä kosteusvoiteesta (ilmeisesti astetta hellävaraisemman voiteet mulla). 

Lähdin myös matkaan kuumeessa ja mahtipontisessa yskässä, joten mun sydän tuntui tykyttävän pienimmästäkin evänheilautuksesta. Sairastelun takia ensimmäiset lomapäivät menivätkin koko porukan osalta lepäilyn puolelle ja lähdettiin kiertelemään kaupungille vasta kolmantena päivänä. Heti vanhan kaupungin portin sisäpuolella törmäsin kipeästi rautatolppaan, koska olin liian keskittynyt joko valokuvaamiseen tai kaukaisien maisemien tiirailemiseen. 

Lähdettiin matkaan kymmenen hengen porukalla, joka koostui omasta perheestäni, sukulaisperheestä ja yhdestä meidän mukaan lähteneestä serkusta. Itse tykkäsin kovasti tälläisestä suuremman kokoonpanon reissusta, vaikkakin kaupungilla miesten ja naisten väliset erot uhkasivat aiheuttaa kipinöintiä. Toinen puoli halusi kierrellä rauhassa kauppoja ja toista shoppailu ei olisi voinut vähempääkään kiinnostaa. Niimpä team shoppailijat teki kaupunkiin myös toisen reissun ja jätti jälkimmäisenä mainitun lilluttelemaan altaille.

Tätä kuvaa ottaessa meinattiin jäädä parin kulkuneuvon yliajamiksi ja voi sitä huvituksen määrää mopoilijoiden kasvoilla, kun kiljuttiin ensin oman henkemme puolesta ja sen jälkeen kameran linssinsuojuksen puolesta, jonka olin huolimattomasti jättänyt keskelle katua. Kaikki osapuolet selvisivät onneksi vaarasta.

Poltin heti toisena päivänä amatöörimäisesti itselleni aurinkolasinjäljet kasvoihin, joita sitten yritin loppuviikon tasoitella. :D

Kulutettiin suurin osa kaupunkiajasta sen vanhalla puolella, jossa oli paljon pikkuputiikkeja, ulkoravintoloita ja vanhoja rakennelmia. Tuolla olisi riittänyt katseltavaa vielä pidemmäksikin aikaa. Turkkiin verrattuna kauppiaat olivat tuolla erittäin rauhallisia ja epätungettelevia, eikä samanlainen tinkimiskulttuuri tullut tuolla kuuloonkaan.

Uudesta osasta kaupunkia löytyi lähes kaikki kaupat, mitä shoppailija voi toivoa - Sephora, H&M, Pull&Bear, Bershka, Stardiavarus ja mm. Adidaksen pikkuputiikki. Nuo oli kuitenkin osaltani yhdessä iltapäivässä kierretty läpi.

Osa teistä ehkä tietääkin etten ole yhtään kissaihmisiä. Tämä pikkuruinen kulkukissa oli sanojeni mukaan kuitenkin "ihan söpö kissaksi", joten halusin ikuistaa sen kuvaan. Heti kuvanottohetkellä kuitenkin kaduin ideaani, koska kissa näytti kameran linssin läpi siltä, kuin se hyökkäisi sillä sekunnilla päälleni. Eikö tuo ilme teistäkin näytä aika hurjalta?

Meillä oli hotellilla all inclusive, eli saatiin kaikki ruoat ja juomat sieltä "ilmaiseksi". Kaupungilla alkoi kuitenkin sen verran hiukomaan, että täytyi poiketa välillä syömässä ruokaa ja nauttimassa jäätelöitä. Muun muassa tälläinen frozen yogurt -räjähdys tuli vedettyä toisen shoppailupäivän kunniaksi. 

Kissojen lisäksi myös linnut ovat musta hieman kammottavia, jos ne tulevat liian lähelle. Siitä huolimatta riensin innoissani kaappaamaan nämä papukaijat syliini, eikä lopputulos ollut kaikkein menestyksekkäin. Samalla kun yritin neuvoa äitiäni kuvan ottamisessa toinen papukaijoista oli kiskonut aurinkolasit päästäni ja tuntui kuin se olisi yrittänyt repiä myös hiukseni pesänlämmikkeeksi. Linnun kynsi osui hyvin lähelle silmääni, mutta onneksi räpäytin sen kiinni juuri oikeaan aikaan. Miksi nämä pirulaiset näyttävät kuvissa kuitenkin maailman kilteimmiltä otuksilta? Toisaalta myös itse onnistun näyttämään tässä suhteellisen rauhalliselta todelliseen olemukseeni nähden. (Todellinen otos nähtävillä vielä 20 tuntia snapchatissani @jjjuliaeveliina.)

Valtavasti olisi kirjoitettavaa, mutta ehkä tähän kohtaan on hyvä stopata tämänkertainen muistelointi. Kaiken kaikkiaan loma oli oikein ihana ja tykkäsin Rodoksesta paljon. Voisin palata paikalle ehkä uudestaankin sitten kun muut maat on kierretty läpi. ;) Matkakuume on jälleen nousussa.

Seuraavaan postaukseen! ♥