"Mitä elämä tuo, se tulkoon minun luo. Virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön suo. Me ollaan samaa tuhkaa, samaa kevyttä ilmaa."
Haloo Helsinki - Vihaan kyllästynyt. Eräänä iltana täytin spotfiyn soittolistaa, kun yhtäkkisesti aloin kuuntelemaan tuon laulun sanoja tarkkaavaisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ihan kuin nuo sanat ja lauseet olisivat lipuneet suoraa aivoistani sekunti sekunnilta eteenpäin lainehtivaan melodiaan. Ne olivat kuin kokoelma siitä, mitä olen käynyt viimeiset kuukaudet läpi mielessäni ja millaisiin lopputulemiin olen päätynyt.
Ihmisen mieli on joskus mitä monimutkaisin ja jääräpäisin elämänkumppani. Sen kaitseminen yhdellä ärähdyksellä tuskin onnistuu, vaan se vaatii pikkulapsen lailla lempeää lohdutusta, järkiperäisiä selityksiä ja kärsivällistä jankuttamista. Se ei tapahdu hetkessä.
Oma mieleni on paljastanut syksyn aikana välillä tuon kiukuttelevan vauvansa ja aivoni ovat olleet suoraan sanoen ajoittain aivan umpisolmussa. Olen huomannut vaativani itseltäni liikoja. Tai oikeastaan en ole edes varma olenko se vain minä joka vaatii, vai kuvittelenko myös muiden odottavan minulta enemmän, kuin mihin pystyn. Ehkä se on yhdistelmä molempia, mikä hönkii painostavasti niskaani. Välillä aivoni ovat totaalisesti jumittaneet ja joutuneet paniikin valtaan, kun olen yrittänyt ratkaista vielä mysteerisen tulevaisuuteni ensiaskelia.
Mutta kuten olen sanonutkin, ei mieltä ja sinne pinttyneitä ajatusrakenteita muuteta hetkessä. Olen syksyn aikana käynyt mielessäni läpi ihan valtavan ajatustyön ja kaikin psykologisin keinoin pinnistellyt napatekseni kiinni syvimmistä ja todellisimmista ajatuksistani. Ja tuossa kaikessa olen jo osittain onnistunut. Mieleni vauva on kasvanut ainakin taaperoikäiseksi ja on saanut elämäänsä jonkinlaisen rauhan.
"Mut jos tuijotat vaan yhtä puuta, koko metsä voi kadota. Mut jos näet vain metsän, et ehkä huomaa puuta hienointa."
Marraskuun lemppariasu: Lämmin neule: Seppälä | Farkut: Defshop | Kengät: Nahkapaikka.
Tällä hetkellä mua kuvaavat sanat opiskelupaikaton, lähes työtön, vanhempien helmoissa asuva. kaukosuhteessa elävä ja pienellä kotipaikkakunnallaan jumittava lähes 20-vuotias. Voinko olla silti onnellinen, vaikka noin karkeasti ilmaistuna tuo kuvaus viittaakin jonkinlaiseen yhteiskunnalliseen epäonnistumiseen? VOIN. Olen nimittäin myös yrittelijäs, aikaansaava, unelmoiva ja itseään rakastava nuorukainen, jolla on aikaa saavuttaa elämässään vielä monia upeita asioita.
Tavoitteiden suhteen madalsinkin juuri vastikään rimaa ja olen valmis astumaan mutkaisille teille. Nyt loppui ylitsepursuavat vaatimukset ja hoputus itseäni kohtaan ja lähden kulkemaan matkaa entistä avoimemmin mielin. Mulla on ehtinytkin jo muodostua mieleen uusia ajatuksia esimerkiksi opiskelupaikan suhteen ja nyt vain enää katsotaan, minne elämä mut kuljettaa. Ensi keväästä on kyllä tulossa näillä näkymin aika hurja, mutta sitä kohden päivä kerrallaan.
Haleja ja lämpöä teille kaikille, jotka kamppailette omien ajatustenne ja päätöksien kanssa! ♥ Sitä samaa myös kaikille muille, etenkin kaikille isille tänä päivänä!
"Pelkään että ihmiset on laitettu liikkumaan. Kiirehdi kiirehdi, ettei aivot ehtis liikaa ahdistumaan. Pelkään että kaikki tähtää sokeasti vain tulevaan. Mun nuolet ei lennä sinne asti, mä heitän leivän kerrallaan."
28 kommenttia
Mä painiskelin lukion jälkeen hiukan samankaltaisissa fiiliksissä.. Tavallaan olin valmis välivuoteen, mutta toisaalta taas tuntui siltä, että olisi pitänyt päästä jatko-opiskelemaan. Yllättäen kuitenkin kaikki järjestyi, ja siitä hetkestä asti oonkin ollut menossa: opiskelemassa unelmieni alaa ensin 4kk:n kurssilla, sen jälkeen 2 vuoden koulutuksessa josta jatkoin suoraa työelämään ensin pienemmin askelin, sitten isommin. Kaikki aina sanovat: "kyllä kaikki järjestyy" mikä yleensä siinä kohtaa tuntuu kaukaiselta ajatukselta.. Mutta kaikki on aina mennyt lopulta parhain päin ja jotenkin oon alkaunut uskomaan tuohon lauseeseen itsekin. Tsemppiä sulle paljon tulevaisuuden haasteisiin ja niinkuin sanoit itsekin: tulet varmasti tekemään vielä paljon hienoja juttuja ja saavuttamaan haluamiasi asioita tulevaisuudessa - ennemmin tai myöhemmin ♥
VastaaPoistaVoi miten lohdullinen kommentti! Toi "kyllä kaikki järjestyy" on niin kyllä tuttu, mutta usein myös ahdistava lausahdus kuultavaksi silloin, kun ei itsestä siltä tunnu. :D Mutta totta kuitenkin, kaikki menee lopulta just niinku pitääkin! <3 Kiitos kommentista!
PoistaUpee pohdintakirjotus. <3 Ja upeet pinkit kengät!
VastaaPoistaKiitos paljon! <3
PoistaTosi hyvä postaus! Ite oon tässä viimeaikoina yrittäny miettiä että mihin sitä hakis lukion jälkeen, mutta ei oo kyllä oikeestaan yhtään asiat selkiytyny mielessä. Muutaman kuukauden päästä olis pakko tietää.
VastaaPoistaRakastuin muuten noihin sun kenkiin! ♥
Kiitos paljon! <3 Toi on vaan niin hurjaa, että tavallaan heti pitäis lyödä lukkoon, mitä haluaa loppuelämältään.. Mulla oli kyllä tossa vaiheessa aika selvät toiveet ja suunnitelmat, mutta voin sanoa, ettei sekään oo aina hyvä!! Joskus kun tuijottaa liian tiukkaa yhteen pisteeseen, ei huomaa niitä muita vaihtoehtoja!
PoistaIhanaa, iltalukemista ❤️ Voi että mikä ihanan hempeän vaaleanpunainen päivä sulla onkaan ollut, aina kynsilakoista mitä söpöimmän värisiin kenkiin!
VastaaPoistaSun mielenkiintoisilla sanoilla puetut ajatukset tempaisivat kyllä mukaansa ja lopputulokseksi itselleni jäi mahdottoman vaikeasti sanoiksi puettavia ajatuksia. Tuo onnellisuuspointti oli kyllä kiinnostava, sillä liian usein me kuvittelemme tarvitsevamme siihen jotain suurempaa, vaikka todellisuussa siihen ei tarvi juuri mitään itsensä ulkopuolelta. Eihän se sitä meinaa, että olisi jotenkin epäonnistunut tavoitteissaan, jos jokin yrittämänsä ovi ei ole auennut. Pikemminkin se on pysyny suljettuna juurikin sen takia, jotta saisi nähdä ja kokea jotain sellaista, mikä olisi muuten mennyt sivu suun. Ihan älyttömän huippua, että oot huomannut ja herännyt vaativasi itseltäsi liikaa, ja tajunnut ettei meistä ihmisistä kukaan ole mikään superkone. Sä valoisana ja positiivisena ihmisenä kuljet tietämättäsikin sitä reittiä oikeaa, ja odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea sun kevät niillä mutkaisilla teillä oikein tuokaan tullessaan. Hurjan paljon tsemppiä myös sulle kaikkiin tuleviin koetuksiin! ❤️ Xx
Kiitos hurjasti! <3 Välillä tulee näitä vaaleanpunaisia kausia! ;)
PoistaOon niin sitä mieltä, että välillä ihmisen täytyy ajautua jostain syystä pohtimaan elämää ja onnellisuutta syvällisemmin. Nyt oon itse sitä tehnyt ja oivaltanut noita asioita. Onnellisuutta ei voi kukaan muu määritellä kuin itse, eikä sen tarvitse liittyä mihinkään, mitä muu maailma esimerkiksi tuntuu odottavan. Kukaan ei ole superkone, en edes minä, vaikka välillä tuohon rooliin oon yrittänyt itseäni tökkiä. :D Kiitos tsempeistä ja ihanan pohtivasta kommentista! <3
Hyvää pohdintaa! Hei mä suosittelen oikeesti nauttimaan vielä siitä ajasta kun asut porukoillasi, mä toivon että itse olisin myös asunut vähän pidempään ja säästänyt samalla enemmän. Elämä ei koskaan tiedä mitä se tuo tullessaa.
VastaaPoistaIhania kuvia, upeita väejä etenkin tuo vaaleanpunainen:3 Tsempit kaikkeen ♥
Kiitos Kata kommentista ja tsempeistä! <3 Ja hei tuo on kyllä varmasti ihan totta! Vuoden verran jo itsenäistä asumista sain maistaa ja olisihan mun stressikertoimet ja rahanmeno varmaan 10000x suurempia, jos tälläkin hetkellä sinnittelisin jossain yksin. :D Nyt on hyvä näin!
PoistaHaloo Helsingin monet biisit oikeesti laittaa ajatteleen kunnolla! Oon huomannut sen :) Ps. Tiedän sun fiilikset ja ihan mahtavat pohdinnat :) Ihanat talviset kuvat<3
VastaaPoistaNoissa on ihan superhyvät sanoitukset kyllä! <3 Kiitos kommentista! <3
PoistaIhan hurjasti tsemppiä sulle tulevaan ja kevään koitoksiin! ♥ Multa iteltäni löytyy opiskelupaikka, mutta se on tämmönen välietappi, joten kamppailen tällä hetkellä myös tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamisen ja tavottelun kanssa sekä tosiaan myös sen kanssa, että mihin päädynkään sit loppujen lopuks. Ollaanhan me pirun nuoria vielä, joten erilaisia mahollisuuksia on ihan liikaa ja voisin sanoo, että asenne määrittelee sen, mihin loppujen lopuks tullaan päätyyn ja mulla on jääny sellanen kuva susta ainakin näin blogin mukaan, että sulla asenne on erittäin kohillaan. :) Oon sun lukijana siis ollu jo pitkän aikaa, mutta en oo vaan aiemmin tainnu kommentoida, mutta tosiaan nyt oli pakko kommentoida, kun ite käyn ainakin tietyllä tasolla samoja juttuja läpi tällä hetkellä!
VastaaPoistaVoi kiitos ihan valtavasti sulle Heli kommentista ja tsempeista! ♥ Mullakin on nyt ajatuksissa yksi välietappi, mikä ei välttämättä ole se koko elämän kutsumus, mutta nimenomaan tollanen yks askel eteenpäin. Vaikka pitkällä tähtäimellä tietää, että eiköhän sitä loppujen lopuksi päädy oikeaan paikkaan niin tälläiset välihetket ja odottelut tuovat monia ajatuksia ja epäröintejä mieleen. Uskon, että näitä ajatuksia käy läpi tällä hetkellä valitettavan moni. :/
PoistaIhanan talviset kuvat! <3 Huomaan myös välillä itsestäni, että sitä tulee silloin tällöin vaadittua itseltään liikoja ja se on oikeasti väsyttävää! Välillä pitää osata pysähtyä ja höllätä vähän otetta elämään. Ei kaikki saa olla niin vakavaa :-)
VastaaPoistahttp://jasmminemaria.blogspot.fi/
Kiitoos! <3 Oot kyllä niin oikeessa! Kyllähän tuolla usein tulosta saa aikaan esimerkiksi töissä, mutta se pitkän päälle uuvuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. :/
PoistaOho kommentti tais mennä väärään postaukseen äsken, mutta siis sairaan hienot noi kengät! Haluaa kans tollaiset :)
VastaaPoistaHaha ei se mitään! Noi on kyllä ihanat omastakin mielestä! <3
PoistaVoi rakas!! Melkein meinas mulla itku tulla kun luin tän postauksen loppuun. Siis ihan käsittämättömän kaunista ja soljuvaa tekstiä. <3 Ja ennen kaikkea postauksen sisältö - WAU! Oot niin lahjaks monella tapaa. Ai että! You rock!
VastaaPoistaVoi Ina! <3 Kiitos hurjasti ihanasta kommentista ja kehuista! <3
PoistaVoi että, et todellakaan oo yhteiskunnan luuseri. Onneksi sulla näyttää olevan hyvä itsetunto, jonka takia saat pidettyä elämän langoista kiinni! Sulla on muutenkin kiva blogi, jään seurailemaan :-)
VastaaPoistaVoi kiitos paljon kommentista ja tervetuloa seurailemaan! <3 Välillä elämässä pitää tulee ihan väistämättäkin vastaan jotain vaikeuksia, mutta onneksi ne kuitenkin kasvattaa ihmisenä ja kasvattaa loppujen lopuksi myös itsetuntoa!
PoistaIhana neule ja kuvat :)!
VastaaPoistaKiitos! :)<3
PoistaIhana teksti ja ihanan puuteriset kuvat ♥ Itselleen tulee helposti oltua aivan liian ankara ja vaativa, onneksi olet alkanut löytämään sisäistä rauhaa :) Mun mielestä on melko väärin alkaa miettimään elämää sen mukaan, mitä yleensä elämältä odotetaan vaan keskittyä siihen omaan olemiseen sellaisena versiona itsestään kuin ikinä haluaakaan. Hurjasti tsemppejä ja haleja ♥
VastaaPoistaKiitos hurjasti kommentista ja tsempeistä! <3 Toi on kyllä niin totta! Onneks aina voi tajuta uutta, ja muuttaa elämää ja ajatuksia parempaan suuntaan!
PoistaIhanasti kirjoitettua tekstiä! Tsemppiä ja voimia sulle ihan kaikkeen, et todellaakaan oo mikään luuseri yhteiskunnassa. Kaikki jutut ajallaa <3 Ja muuten ihan täydelliset ripset sulla, lovea!
VastaaPoistaKiitos Viivi kommentista ja tsempeistä! <3 Ja mulla on tosiaan volyymiripset, niin siksi on täydelliset! :D
Poista